Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

Tänne joukkueen jäsenet voivat kirjoittaa huispaustarinansa, kunhan otteluista ilmoitetaan.

 


//Huispausottelu 13.-21.3

Vieraskirja  [ Kirjoita ]

Nimi: Cadma

22.03.2012 19:43
Allaolevaan:
Juu, loppui, mutta jos tarkoitat Patrikin tarinaa, hän ilmoitti (yksärillä , ettei pääse kirjoittamaan sitä ennen kuin vasta 22, joten suostuimme.
Niin, siksi se oli niin

Tulokset mahd. pian, ehkä jopa tänään illalla!

~Cadma

Yksityinen viesti

22.03.2012 16:45

Nimi: Patrik Kane

22.03.2012 11:57
”Nouse ylös Patrik!” Pistävä ääni tunkeutui mieleeni keskeyttäen uneni.
Havahduin äkisti ja nousin istumaan peittoni päälle.
Ystäväni Athony seisoi pylvässänkyni vierellä, kasvot hivenen hätääntyneinä.
”Mitä nyt?” tiuskaisin ärtyneenä. ”Minä haluan nukkua.”
”Etkö tajua? Kello on puoli yksitoista ja peli alkaa aivan kohta. Kai sinä sentään muistat huispausottelun?”
Todellisuus humahti kylmänä, epämiellyttävänä aaltona lävitseni, ja jo pienikin vilkaisu yöpöydällä huterasti keikkuvaan, ruostuneeseen herätyskelloon riitti karistamaan viimeisetkin unenrippeet silmistäni.
”Mikset herättänyt minua aikaisemmin?” tivasin ystävältäni samalla kun puin ylleni salamannopeaa vauhtia puuskupuhin huispausvarusteita.
”Minä ihan totta yritin, sinä nukuit niin sikeästi…” Anthony myönsi nolona. Hän oli jo täysissä pukeissa ja kourassa kimmelsi minun uudenuutukainen Tulisalamani.

Aamiaisella Suuressa salissa oli jännittynyt tunnelma. Odotus leijui ilmassa sankan savupilven tapaan, eikä sitä päässyt pakoon. Se valtasi mielen ja otti aistit valtaansa. Se pyörteily myrskyn tavoin, tavoittaen joka ainoan oppilaan, opettajan, kotitontun ja haamun.
Istahdin puuskupuhien tupapöytään, vastapäätä vaaleahiuksista tyttöä, Alice Dozea. Alice loi minuun pikaisen hymyn ja kääntyi sitten vieressään istuvan, hurjasti kikattavan ystävänsä puoleen. Vastasin hymyyn tavanomaisella virneelläni, mutten tiedä, ehtikö tyttö huomata sitä. Alice oli samalla vuosikurssilla, kuin minä, ja lisäksi vielä joukkueessakin.
Anthon katsahti minuun merkitsevästi. Kohotin harteitani ymmällään. Mitä nyt oli meneillään?
”Äh, ei mitään!” Anthon naurahti ja tukahdutti naurunpyrskähdyksen lusikalliseen aamiaismuroja.

Kuuntelin tarkkaavaisena kapteenin kannustuspuhetta. Koko joukkue istui jännittyneinä pukuhuoneen puisilla penkeillä. Puristin luudanvarttani tiukasti, se toi turvallisuudentunnetta. Tulisalama oli ylpeyteni aihe. Olin saanut sen yksitoistavuotislahjaksi, kun kuulin, että minut valittiin joukkueeseen. Kapteeni oli näet jyrkästi kieltänyt lentämisen vanhalla Tähdenlennolla, joka oli ollut luutani ennen Tulisalamaa. Hän kuvasi tähdenlentoa `joukkueen häpeäpilkuksi` eikä voinut sallia se käyttöä.
”Tämä on tärkeä peli, muistakaa se! Oivaa harjoitusta kauden päätösmatsiin, eikö niin?” Kapteeni päätti äkkiä puheensa.
Joukkue nyökkäili innokkaana ja paloi halusta päästä kentälle.

Astuin pukuhuoneesta kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Sää oli mitä parhain. Silmäilin vastustajia, puolikaaren muotoon asettuneita korpinkynsiä. Ilmeeni muuttui totiseksi ja tiesin, että nyt oli tosi kyseessä. Korpinkynnet halusivat varmasti voiton, ja sitä kautta loppuottelupaikan. Sitähän me emme heille antaisi.
Katsomo hurrasi hullun lailla, kun Matami huiski vihelsi pilliin ja päästi kaikki neljä palloa irti.
Ponnistin maasta lujaa vauhtia kaadon perään. Näin vilahduksen punaista kiitämässä pääni ylitse samalla kun vilkasääninen selostaja alkoi kertoilla ottelun tapahtumia nopeaan tahtiin.
”Kaato korpinkynnen Clary Coslingilla –oiva syöttö Ellen Borgille. –Tuon kaksikon yhteistyö toimiin saumattomasti! –syöttö, toinen, kolmas. Yrittäkää edes puuskupuhit!”
Ärsyynnyin suunnattomasti selostajan sanoista. Latasin kaiken voimani ryhmyyn, joka lensi minua kohti, kohotin mailani ja iskin niin kovaa, kuin ikinä jaksoin.
”Auts, tuo mahtoi sattua…” selostaja, jota en tuntenut parahti, kun Ellen miltei tipahti luudaltaan.
”puuskupuh pääsee mukaan peliin –kaato Broomilla. Nopea syöttö Eunelle- perun sanani, korpinkynnellä on sittenkin vastassaan kovatasoinen joukkue –Viime ottelun voittaja, ellen väärin muista. Näin ollen puuskupuhilla taitaa olla jo loppuottelupaikka…” Selostajan puhe alkoi kuulostaa lähinnä aamiaispöydän jutustelulta.
Pian joku ärsyyntynyt korpinkynsi huusi täyttä kurkkua: ”Peli, senkin tohelo! Selosta peliä, äläkä puhele itseksesi!”
”Ah, aivan niin”, selostaja havahtui. ”Jokatapauksessa –upea lyönti neiti Dozelta, hänessä on ainesta!”
Virnistin Alicelle, joka heilutti mailaansa ilmassa tuuletuksen merkiksi ja hihkui riemusta.
”Kaato Korpinkynnen Coslingilla –Borg –Gosling -Ei – harhautuskuvio ei onnistukaan –kaato puuskupuhilla- Broom pudottaa - Borg kuljettaa… KORPINKYNNEN MAALI! KORPINKY NSI JOHTAA KYMMENEN - NOLLA!”
Iskin ryhmyä turhautuneen, edes katsomatta minne se lensi.
”Mutta hei, katsokaas –kyllä, HELEN BROOMILLA ON SIEPPI! OLIPA LYHYT OTTELU, PUUSKUPUHEILLE SATAVIISIKYMMENTÄ PISTETTÄ. HE OVAT VOITTANEET, SATAAVIISIKYMMENTÄ VASTAAN KYMMENEN!
Helen puristi sieppiä tiukasti nyrkissään. Katsomo räjähti kättentaputuksiin ja hurraahuutoihin.
Laskeuduin kepeästi maahan, missä joukkueemme jo iloitsi voitosta!
”Missä välissä sinä sait siepin?” kysyin Heleniltä.
”Silloin, kun kaikki iloitsivat korpinkynnen maalista”, tyttö vastasi kasvot ilosta punaisina.

anteeksi tuli vähän lyhyt, ensikerralla pidempi...

Vastaus:

Oikein hyvä. Mukavan pitkä ja kuvailu on todella hyvää.
Kerroit mukavasti selostuksesta ja nuo isot kirjaimet edudtivat huutoa ja muuta hyvin.
Ei virheitä ja muutenkin hyvä.

Tästä saakin Puuskupuh 18 ja puoli pistettä!

~Cadma

Nimi: Bonnie McCord

19.03.2012 19:34
kun kirjoitin tämän tarinan wordilla siinä oli kappalejako mutta se ei jostain syystä tullut tähän

Vastaus:

Niin, kun wordilla näkyy, että olisi yhden rivin kappalejako, niin ei se näykään täällä vieraskirjassa. Se on kyllä tyhmää, mutta ei siitä virhettä. Kumminkin lauseet alkavat uudelta riviltä, joten siitä kyllä huomaa mihin kappalejaon oli pitänyt tulla.
Mutta jos wordilla jättää kaksi riviä, niin se (ainakin minulla) näkyy täällä yhtenä rivinä...

olipas pitkä ja veikeaselkoinen selitys, mutta kuitenkin...

Niin, ja ei noita kappalejakojuttuja laskettu virheeksi. (taisin sen jo mainita?)



~Cess

Nimi: Bonnie McCord

19.03.2012 19:24
Heräsin aamulla kello kahdeksan. Minua jännitti aivan hirveästi sillä tänään olisi ensimmäinen huispaus otteluni kapteenina. Puin vaatteet ripeästi päälleni ja lähdin oleskeluhuoneeseen missä olin vähällä törmätä Tessa Whiteen joka oli myös tulossa sinne. –Huomenta Tessa! Sanoin hänelle ja lähdimme yhdessä suurta salia kohti.
Suuressa salissa kaikki rohkelikot huusivat kannustus huutoja ja luihuiset tietysti yrittivät keksiä mahdollisimman teräviä pilkka kommentteja. –Huomenta sanoin istuessani joukkue laisten keskelle. –Huomenta he vastasivat kuorossa. Yritin syödä jotain mutta ruoka ei oikein maistunut. Kun sitten luovuin toivosta ruuan suhteen päätin lähteä hakemaan luutani ja varusteeni minun huoneestani.
Matkalla tyttöjen makuusaliin en nähnyt ketään sillä kaikki olivat joko varaamassa hyviä paikkoja kentältä tai syömässä aamupalaa. Kun olin kiivennyt portaat ylös makuusaliin nappasin varusteeni ja luutani mukaani ja lähdin kävelemään kohti huispaus kenttää. Matkalla kentälle minut piirritti joukko innokkaita Haydenin johtamia fani kerhon jäseniä.
-Toivottavasti te voitatte ottelun. –Löin vetoa siitä että voitatte! Kaikki huutelivat minulle kannustus huutoja kunnes tulimme pukuhuoneen ovelle mistä pääsin puikahtamaan sisään. Vedin huispaus vaatteet päälleni ja odottelin kunnes joukkue viimein tuli sisään yhtenä joukkona.
-No niin, aloitin. Nyt kerron hiukan sradegiasta. -Minä ensinnäkin yritän napata siepin mahdollisimman nopeasti, mutta niin kauan kuin peliä jatkuu minä lentelen siellä sun täällä ja pysyn poissa tieltä. Kaikki nyökyttelivät ja minä jatkoin. –Lenny, sinä olet aina keskivanteella silloin kun kaato ei ole tulossa. –Okei ,Lenny sanoi ja minä jatkoin jälleen selostustani. –Celia ja Veeti, te menette molemmat eri puolille kenttää ja hoidatte sen puolen, minkä avulla saatte hoidettua ryhmyt tieltä molemmin puolin. –Hyvä idea! Sanoivat he ja sitten käännyin jahtaajien puoleen. -No niin Tessa ja muut, tänään teemme niin että kun peli alkaa menette eripuolille kenttää minkä jälkeen muodostatte tiiviin seinämän ja nakkelette kylkikyljessä kaatoa toisillenne. –Joo, Mepä tehdään niin. Vastasi Tessa kaikkien puolesta ja otimme luutamme ja lähdimme kentälle.
Myrskyisät hurraa huudot kahahtelivat pitkin kenttää kun saavuimme sinne. –Kapteenit kätelkää! Huusi Matami Huiski. Kättelin Renataa nopeasti sillä hän oli vähällä musertaa minun käteni. Matami vapautti pallot ja vihelsi pilliinsä minkä jälkeen kaikki nousivat luudilleen, peli oli alkanut.
Minä kohosin ylös ja aloin etsiä katseellani sieppiä. Hurrailin muitten mukana kun Tessa teki maalin. Kuuntelin samalla selostusta ja kuten arvata saattaa selostajana oli toinen parhaista ystävistäni Hayden Bilson. –White tekee maalin! Kiljuu Hayden megafoniin ,rohkelikko johtaa 10-0. Tuulettelen ilmassa iloisena siitä että otin Tessan joukkueeseen vaikka jotkut epäilivätkin hänen kykyjään. –Ja rohkelikko johtaa 20-0, huutaa Hayden jälleen megafoniin. Hetken kuluttua Haydenin ääni kailottaa rohkelikon johtavan jo 30-0.
Yhtäkkiä nään Lennyn päästävän kaadon vahingossa vanteen läpi ja päätän ottaa aikalisän. Lennän Huiskin luo ja sanon. –Haluan ottaa aikalisän! Huiski puhaltaa pilliinsä ja huutaa viiden minuutin aikalisän! Lennän oitis Lennyn luo. –Olen hyvin pahoillani tästä tupeksinnasta. Hän sanoo. –Ei se mitään, kunhan jatkossa olet hiukan tarkempi torjunnoissasi. Lenny nyökkää ja peli jatkuu kunnes yhtäkkiä näen siepin, myös luihuisten etsiä on nähnyt siepin. Kiidämme rintarinnan siepin perässä. Kunpikohan sen saa kiinni?

Vastaus:

Oikein hyvä huispauottelutarina!
Pituutta oikein hyvin ja pelitilanteista mukavasti kerrottu. Tuota kannustuspuhetta oli myös kiva lukea. Ei virheitä, paitsi muutama yhdyssanavirhe.
Mutta kaikinpuolin oikein onnistunut tarina.
rohkelikko johtaa selkeästi

niin, eli 17 pistettä tästä

~Cess

Nimi: Alice Doze

18.03.2012 20:17
Menen nukkumaan jo kahdeksalta. En jaksa valvoa pidempään ja muutenkin tarvitsen unta huomiseen otteluun. Meillä on siis huispaus ottelu seuraavana päivänä. Häviämme varmasti.

Heräsin aamulla seitsemältä ja olin jo iloitsemassa uudesta päivästa, mutta muistin huispaus ottelun. Iloinen mieleni haihtui kuin savuna ilmaan. Maleksin aamupalalle. Paras ystäväni Regina odotti minua pöydässä.
- Missä viivyit? Ottelu alkaa kohta, hän moittii minua.
- Me häviämme ottelun muutenkin ja minä huononnan muutenkin meidän joukkueen tasoa, joten ei edes varmaan haittaa jos myöhästyn, sanon.
- Höpsistä. Tietenkin se haittaa. Olet todella hyvä pelaaja. Olen katsonut teidän harkkojakin. Äläkäkä aloita tuota uudestan. Te ette häviä . Viime ottelu kerrallakin hoit tuota samaa. "Me häviämme varmasti" Ajattelet liian negatiivisesti, Regina saarnaa minulle.
- Olet oikeassa. Olemme ihan hyvä joukkue ja taisin ajatella todellakin liian negatiivisesti, myönnän nolona.

Syön aamupalani loppuun ja lähden kävelemään kentälle. Regina toivottaa onnea peliin ja menee katsomoon. Vaihdamme huispaus kaapumme päälle ja menemme kentälle. Kapteenit kättelevät toisiaan ja matami Huiski puhaltaa pilliin. Nousemme ilmaan ja lähden heti maila kädessäni jahtaamaan ryhmyjä joukkueemme toisen lyöjän, Patrik Kanen kanssa. Nyt pystyn jo keskittymään paremmin pelin tilanteeseen, kuin viime kerralla. Olemme johdolla koko ajan, mutta korpinkynsi kuroo eroa umpeen. Pelkään jo pahimman pelkoni tulleen toteen, eli häviämisen, mutta yhtä äkkiä etsijämme karjuu saaneensa siepin kiinni, ja matami Huiski puhaltaa pilliin. Olimme taas voittaneet.

Vastaus:

Oikein hyvä huispaustarina!
Hyvä, että puuskupuhkin sai ensimmäisen tarinansa.
Mutta kuvailu hyvää ja juontakin löytyy. Ei virheitä. Kaikin puolin hieno tarina.
Ai niin ja kappalejako oli tehty hyvin.

pidemmistä enemmän, mutta tästä 16 huispauspistettä

~Cess

Nimi: Kathleen Weasley

16.03.2012 19:17
¬¬Lokakuun koittaessa sää muuttui koleammaksi. Koulua ympäröivät vuoret olivat jäisen harmaita ja järvi näytti hyytävän teräksiseltä. Aamulla maa oli kuuran peitossa. Jos katsoi yläkerran ikkunoista saattoi nähdä huispauskentällä olevan ihmisiä valmistelemassa tulevaa ottelua. Huispaus kausi oli alkanut.
Korpinkynsien tuvassa oli sinä iltana hyvin rohkaiseva tunnelma. Kaikkialla kuuli sanoja: ”Hyvin se menee, kyllä te voitatte!” Menin aikaisin nukkumaan, jotta jaksaisin pelata huomenna. Seuraava aamu valkeni hyvin kirkkaana ja viileänä. Suuri Sali oli täynnä herkullista pannukakun tuoksua ja iloista puheen sorinaa kun kaikki odottivat innolla tulevaa huispaus ottelua.
”Mm, pannukakkuja” Huokaisin ja aloin ahmimaan niitä”
”Hei, hetkinen. Sinun pitää jaksaa nousta luudallesi” Muutama Korpinkynnen jahtaaja tiuskaisivat”
”Ai, joo. Sori” Sanoin punastuen ja Puuskupuhien joukkueen nauraessa minulle.
Kun kello oli kymmenen, koko koulu lähti huispauskenttää kohti. Monella olivat kiikarit tai kannustuslippu. Penkit olivat kyllä korkealla, mutta tapahtumia oli joskus hyvin vaikea seurata. Minä ja muu joukkue vaihdoimme pukuhuoneessa ylleen sinisiä huispauskaapuja. Lähdin jahtaajien perässä pukuhuoneesta ja kävelin kentälle kovaäänisten hurraa huutojen saattelemana toivoen etteivät polvet pettäisi.
Matami Huiski toimi erotuomarina. Hän odotti meitä ja Puuskupuhia keskellä kenttää luuta kädessä.
Sydämeni sykki koko ajan nopeammin, mitä lähemmäksi pelin aloitus kävi. Tunsin olevani urhea ja nopea.
”Ja kaadon ottaa välittömästi Korpinkynnen jahtaaja Ellen Borg – tuo tyttö on erinomainen jahtaaja. Lee Jordan selosti.
”Ja hän laukoo täysillä, siisti syöttö Clary Coslingille – takaisin Borgille ja – ei, kaato on Puuskupuheilla, Puuskupuhien jahtaaja Tom Broom ottaa kaadon ja kuljettaa. Nyt sitä mennään, sanoin, kun kaato tuli kohti minua. Estin maaliyrityksen ja sitten kuului: Broom lensi kuin kotka yläilmoissa – mutta hän ei saa tehtyä maalia, Korpinkynnen pitäjä Kathleen Weasley estää erinomaisella kiepauksella, ja kaato on taas Korpinkynnellä – Siinä menee Korpinkynnen jahtaaja Ellen Borg, hieno syöksy Broomin vieritse, ylös kentälle ja – AUH – Tuo sattui takuulla, ryhmy iski takaraivoon – kaato Puuskupuheilla - Alix Eune kiitää kohti maalisalkoja, mutta hänen tiensä tukkii ryhmy – Cosling on saanut kaadon käsiinsä ja hän menee – hän todella lentää – väistää kovavauhtisen ryhmyn – ja KORPINKYNNELLE MAALI!
Olin niin innoissani, että olin pudota samalla luudalta. Peli oli todella mielenkiinoinen, ja vielä mielenkiintoisempaa oli olla itse siinä mukana.
Kun peliä oli pelattu 20 minuuttia pisteet olivat 60 – 50 Puuskupuhien hyväksi.
Ja sitten se tapahtui. Huomasin, ja moni muu myös, kun Puuskupuhien etsijä Helen Broom oli nähnyt jotain ja lähti kovalla vauhdilla sen perään. Korpinkynnen etsijä Emily Broom oli myös nähnyt jotain, ja kyllä vain, se ON sieppi! Kaikki pidättivät hengitystään, kun alkoi kova taistelu kumpi saa sen ja PAM! Ryhmy oli lyönyt Helenin alas luudalta ja Emily – Emily sai siepin. Peli päättyi 200 – 60 Korpinkynnen hyväksi.
Se oli minulle yllätysi, olin aivan varma että häviäisimme koko pelin… Kun me kaikki laskeuduimme luudiltamme, suuri joukko Korpinkynsiläisiä tuli onnittelemaan. Pidot alkoivat ja jatkuivat myöhään aamuyöhön. Onnellisempi sinä päivänä en olisi voinut ollakaan. Mahtava voitto, Puuskupuhien päihitys.

Vastaus:

Oikein hyvä. Mukavan pitkä, vain muutama virhe, mutta eipä haittaa. Hyvä kuvailu ja mukavasti kerroit tuosta selostuksesta.
Tästä olisi sitten 18 pistettä Korppareiden joukkueelle!

~Cadma

Nimi: Celia Brown

16.03.2012 08:06
Huispaus ottelu oli juuri alkamassa.Bonnie oli aivan hermona. Hän yritti opettaa meille vielä hieman taktiikoita mutta kukaan ei kuunnellut. Menin veetin luokse ja kysyin häneltä
-muistatko nyt mihin päin meidän pitää lyödä kaatoa, entä muistatko missä suunnassa aurinko on? Kysyin häneltä varmitukseksi -Tottkai hän vastasi ja selitti minulle.

Sitten li aika nousta luudille. Näin vatapelaajien huolestuneet ilmeet ja sain voimaa. Kuiskutin Bonnielle että hän oli hyvä kapteeni rauhoittaakseni hänet koska hän tärisi, ja supatin vielä
-ole kiltti ja nappaa sieppi heti alussa minulla on jo nyt huono olo. Bonnie nyökkäsi ja sanoi sehän kuuluu suunnitelmaankin älä unohda stä!

Rohkelikko johtaa 50-40 kailotti joku ylhäällä ja olin aivan varma ettemme sittenkään voittaisi jos Bonnie ei äkkiä nappaisi sieppiä, mutta sanoista tekemisiin nimittäin juuri silloin Bonnie lähti syöksyyn alas päin ehkä hän oli nähnyt siepin! Kuka tietää.

Vastaus:

Ihan hyvä. Hieman lyhyt, mutta hauskoja sanontoja käytit.
Niin, kukaanhan ei vielä tiedä miten tässä nyt käy...
Vain yksittäisiä virheitä, mutta ne eivät haittaa.

Tästä olisi 16 pistettä ja Rohkelikko on aina vain lähempänä voittoa!

~Cadma

Nimi: Tessa White

14.03.2012 19:47
Kun heräsin sinä päivänä olin jännittynyt tänään pelaisin ensimmäisen huispausotteluni. Ja olisin jahtaajana minua jännitti, koska en ollut koskaan ennen pelannut oikeaa ottelua, mutta huispausta olen ahkerasti seurannut omalla tavallani. Pidin siitä, kun tuuli puski kasvoilleni ja oli kaikki aistit avoinna. Nousin ylös ja mieleeni tuli kuva sängystäni. Se oli muuten siisti, mutta siinä oli valkoinen möykky joka olin minä. Naurahdin ja nousin seisomaan. "Tänään on ottelu luihuisia vastaa ja minulla on sellainen tunne, että he eivät pelaa reilusti" , kuulin Bonnien puhuvan. Kukaan ei vastannut niin päättelin, että hän puhui itsekseen, koska oli hermostunut hieman. Itseänikin hermostutti, koska olin kuullut huhuja etteivät luihuiset pelaa kovin reilusti. "Tessa hyvä, että heräsit mennään aamiaiselle ja pikaiset harjoitukset" , kuulin Bonnien puhuvan ja hätkähdin koska hän harvoin puhui minulle tuolla tavalla. Hän kuulosti hermostuneelta, jännittyneeltä ja huolestuneelta. "Tottakai" , vastasin ja ääneni kuulosti jotenkin käheältä. Kun olin saanut yöpaidan pois päältä ja laittanut kaavun lähdin Bonnien ja Celian kanssa makuusalista. Alhaalla odotti ilmeisesti Lenny ja Veeti, kun kuulin Lennyn tyhahtavan, "Vihdoin he saapuivat." Naurahdin, koska olin kuullut tuon monta kertaa Fredin ja Georgen suusta, kun menimme aamiaiselle. Menimme ulos muotokuvasta ja kuljimme kivisellä käytävällä tunsin monen tuijottavan meitä jotkut iloisesti ja toivottivat onnea. Ja luihuiset tuntuivat halveksivan meitä enemmän, koska heistä hohkasi se kylmä ja kolkko ilkeys. Portaissa tytöt neuvoimat minua miten mennä. Ne pelottivat minua vieläkin ja en uskaltanut yksin mennä niistä. Ja sitten ajattelin ompa täällä paljon portaita ja se oli virhe, koska oli kompastua mutta sain nopeasti tukea Bonniesta. Mieleeni tuli kuva tutusta mustahiuksisestä tytötä, jonka kasvoista paistoin jännittyneisyys ja innostuneisuus. "Älä nyt sentään kaadu herranen aika sentään" , sanoi ja hänen äänestä kuului huolehtivaisuus ja pieni ärtyneisyys. Pääsimme ehjinä alas, joka oli minulle ihme. Menimme suureen saliin ja kaikki rupesivat tuijottamaan meitä. Vaikka en nähnyt sitä tunsin kaikkien katseet. Salissa oli jännittynyt tunnelma. Söin vähän leipää, koska en voinut syödä mitään sillä salin tunnelma oli saanut minut hermostumaan. Kun kaikki olivat syöneet lähdimme huispauskentälle. Mielessäni oli kuva suurista salkoista, jotka olivat viiden kymmenen jalan päässä maasta kohta olisimme siellä luudilla.
Olimme pukukopissa ja Bonnie selitti meille taktiikkaa. Kyllä minua jännitti ja keskityin rauhoittumiseen, koska en voinut olla ilmassa ellen ole rauhallinen. Ihme kyllä rauhotuin ja tuli aika mennä kentälle. Istuimme luudillemme ja odotin, että matami Huiski huutaisi "Kolme... Kaksi... Yksi.. Luudille nyt ja peli alkaa." Nousin luudalleni ja tunsi tuulen kasvoillani kuulin oppilaiden huutavan ja kannustavan meitä ja buuausta luihuisilta. Kuulin pillin äänen ja aloin heti kuulostelemaan juuontoa kaatoa heitettiin luudalta toiselle. Luihuisten jahtaaja heitti kaadon minuun päin ja sain sen kiiinni. Lähdin kiitämään salkoja päin ja heitin kaadon se lensi kaaressa maalisalosta läpi ja hurraus kuului katsomosta. Hymy nousi kavoilleni ja kaato óli luihuisilla. Onnistuin taas tekemään heiton ja olimme voitolla. Kuulin pillin vihellyksen ja se tarkoitti että olisi taktiikka palaveri. Menin muun joukkueen luo ja kuulin Lennyn sanonvan pahoittelevalla äänellä, "Anteeksi, että päästin kaadon ohitseni." Bonnie vastasi hänelle , "Ei se mitään vahinkoja sattuu, mutta nyt minun pitäisi saada sieppi kiinni." Pillin vihellys kuului taas ja nousimme luudille. Tein taas pari maalia. Kohta kuului selostuksesta, "Ja etsivät ovat toistensa kimpussa ja kummalla on sieppi ja Bonniella on sieppi ROHKELIKKO VOITTAA!" Kuului ääni ja menin alas Bonnien luo onnitelemmaan. Oppilaita vyöri kentälle tunsin sen maan töminästä. Ja koin elämäni suurimman ilon tunteen, kun tajusin että voitimme luihuiset. Meidät saateltiin oleskelu huoneeseen ja kun istuimme alas ihmisiä tulvi pulputtamaan eteemme. Minä istuin sohvalla tyytyväisen etten luokkaantunut ja olin ylpeä itsestäni, koska olin ensimmäinen sokea noita, joka pelasi huispausta.

Vastaus:

Oikein hyvä hiuspaustarina!
Todella pitkä, siitä paljon plussaa, teksti sujuvaa ja hyvin kuvaillusti kirjoitettua!
Muutamia satunnaisia pikkuvirheitä, jotka eivät haittaa.
Jos jotain parannettavaa pitäisi sanoa, niin kappalejako voisi olla hieman selkeämpi...
Mutta kokonaisuudeltaan hieno!

tästäpä sitten 18 pistettä rohkelikoille

~Cess


Nimi: Lenny Ship

14.03.2012 16:16
tuo hymiö tos tarinassa olis pitäny olla sulku

Vastaus:

Juu, se on kyllä hiukka ärsyttävää, kun muka laittaa kaksoispisteen ja sitten sulkumerkit ja sitten tuleekin hymiö. Niin että ei sitä lasketa edes virheeksi... : )

Nimi: Lenny Ship

14.03.2012 16:12
Oli mukava päivä. Bonnie oli juuri selittänyt kaikille tekniikat, ja olimme vähän lepäilemässä ennen kisaa. Olin aivan selvillä mitä minun piti tehdä ottelussa, mutta minua jännitti silti.
Kohta matami huiski käveli meidn luoksemme ja ilmoitti että meidän pitäisi nyt lähtä kentälle, ja istuin luudan selkään ja kuului "kolme.. kaksi.. yksi.. peli alkoi!"
Lensin heti pitäjän paikalle maalisalkojen luokse ja katselin tarkkaavaisesti kaatoa kun se vaihtui käsistä käsiin huimaa vauhtia. Minulle alkoi tulla jännittynyt tunnelma kun kolme kaatoa oli yritetty heittää maaliin. Katselin maahan ja minua alkoi pyorryttää. En huomannut kaadon tulevan suoraan maaliin, ja vasta kahden metrin päästä maalisangosta huomasin että kaato meni sisään.
Minua alkoi ärsyttää kun kaikki luihuiset huusivat riemuitsivat ja olin varma etten enää ikinä päästäisi kaatoa sisään.
Bonnie pyysi matami huiskilta viiden minuuutin aika-lisän jotta voimme sopia taktiikoita.Tulin hienosti alas luudalta katsoin Bonnieen, ja pyysin anteeksi että olin päästänyt kaadon sisään maalisangosta. "No vahinkoja sattuu mutta nyt minun pitäisi saada sieppi kiinni" Bonnie vastasi
(Bonnie on kapteeni sekä etsijä ennen luihuisia ja niin päätimme.
Oli kulunut kauan aika-lisästä, ja vasta silloi luihuisen ja rohkelikon etsijä kamppailivat siepistä. Koko peli pysähtyi paitsi etsijät jotka huimaa vauhtia lensivät vierekkäin.
Bonnie löi hellästi luihuisen etsijän kättä ja sai siepin käteensä olimme voittaneet!Rohkelikko oli voittanut!

Anteeksi virheistä, mutta tällä kertaa mielikuvitus laukkasi  .

Vastaus:

Juu, ihan hyvä. Ei haittaa nuo virheet, josta yhdestä jo yllä sanoitkin.
Vähän tarkemmin kun olisit vielä kertonut, niin olisi tuota pituuttakin tullut, mutta oikein hyvä juoni.
Niin, ja eihän sitä vielä tiedä, josko se Rohkelikko vaikka voittaisi sen toisen ottelupaikan.

No, mutta hyvä kokonaisuus (pieniä virheitä . Tästä 15 pistettä!

~Cadma

Nimi: Renata Granvity

11.02.2012 10:52
Pukukopissa oli jännittynyt tunnelma, ja aloin selittää joukkueelle taktiikkaa: " Noniin kaikki! Me teemme nyt näin. Alice, sinä olet etsijä ja Puuskupuhin etsijä Helen Broom on erittäin nopea. Sinun täytyy päästä sieppiin käsiksi ennen häntä. Irene ja Lily, te pärjäätte varmasti mahtavasti lyöjinä. Ainoa asia teillä on saada ryhmy pois joukkueemme luota. Alice Doze ja Patrik Kane ovat myös hyviä, eli antakaa parastanne ottelussa. Minä hoidan jahtaajan osuuden yksin, ja toimin pitäjänä, koska joukkueemme on niin pieni. Onnea otteluun kaikille! Mennään vielä harjoittelemaan nopeasti. " Puin ylleni Myrkynvihreän kaapuni, jonka selkämyksessä oli hopeisella sukunimeni, ja numero 13. Laitoin ruskean kypärän huolellisesti päähäni, polvi- sekä säärisuojat jalkoihini tiukasti. Lopuksi käsiin laitoin kyynär ja rannesuojat. Kainalooni nappasin hyvin hoidetun Tulisalamani, ja hengitin syvään johtaessani joukkueen kentälle purevaan pakkaseen. Luihuisten katsomosta kuului riemunkiljahduksia ja taputuksia muiden suorastaan ivatessa ja pilkatessa meitä. Nousimme luudillemme hienossa muodostelmassa jo valmiiksi. Huomasin tyytyväisenä joukkueen harjoittelevan ja jännitykseni alkoi helpottaa. Hetken päästä Matami Huiski kutsui joukkueet koolle. Keräännyimme ylös ympyrän muotoon Puuskupuhien ollessa melko suurempi joukkuemäärältään. Matami Huiskin hiukset olivat valkeat ja sojottivat pystyssä, ja katse oli terävä pienissä silmissä. Kavot olivat muutenkin terävät ja kapeat. Laivastonsininen kaapu hulmusi tuulessa, ja hän katsoi jokaiseen meistä. " Haluan nähdä siistiä peliä jokikiseltä. " Tämän sanoessaan hän vilkaisi minuun tiukasti. " Ottelu alkakoon. " Hän päästi pallot vapaaksi. Kapteenit tervehtivät toisiaan nyökkäämällä, ja kaato heitettiin ilmaan. Nappasin sen kainalooni alkaessani pujotella läpi Puuskupuhin joukkuelaisia. Patrik Kane löi ryhmyä tarkasti kohti minua, mutta pyörähdin salamana luudallani väistääkseni, ja Irene löi ryhmyn takaisin. Nostin hänelle peukaloani jatkaessani matkaa. Kiihdytin vauhtiani ja silmäni vetistyivät kylmästä tuulesta. Päästessäni sopivalle etäisyydelle hämäsin Puuskupuhin pitäjää, ja heitin kaadon sukkana sisään. Katsomosta kuului selostusta kokoajan, ja nyt siinä ilmoitettiin: " 10 pistettä Luihuisten hyväksi. Kaato on Puuskupuheilla. Luihuisten joukkue esittelee tänään taitojaan mahtavasti! " Kiersin maalitangot, ja palasin takaisin puolelleni. Alice lenteli etsien sieppiä, Irene ja Lily keskittyivät ryhmyihin. Ehdin juuri estämään Puuskupuhin maalin iskemällä käteni väliin ja nappasin kaadon itselleni. " Kaato on Luihuisilla, Renata Granvity pärjää hyvin ainoana jahtaajana! " Luihusiet huusivat katsomosta kannustuksia, ja erotin Dracon ja Ariannan katselevan minua tarkasti.

Huohotin hengästyneenä, kunnes jatkoin taas matkaani kaato tiukasti kainalossani. Kuulin kuulutuksen. " Peli on tasavertaista, peli on kuitenkin 180 - 170 Luihuisten hyväksi. " Heitin kaadon Puuskupuhin pitäjän huomaamatta maaliin, ja meillä oli jo 190 pistettä. Luihuiset kiljuivat riemuissaan. Palasin takaisin ja estin taas Puuskupuhin maalin viime hetkellä. Puuskupuhit näyttivät vihaisilta, ja silmäilivät minua murhaavasti. Kuulutus kuului: " Katsokaa tarkasti, Luhuisen etsijä on nähnyt siepin ja Puuskupuh liittyy kamppailuun. " Huusin kannustukseni Alicelle lähtiessäni kuljettamaan kaatoa. Syöksyin alaspäin kohti ruohoa, ja hämäsin näin heittämällä kaatoa kohti maalia. Se lensi kuitenkin ohi, mutten pahastunut. Nousin ylös, ja ryhmy lyötiin minua päin huomaamattani. Suuri ryhmy osui suoraan päähäni, ja tipuin luudalta osuessani maahan kuulin sanottavan: " Alice Chase nappasi siepin, Luhuinen voittaa! " Sitten kakki pimeni, ja tunsin vain tuskaisen kivun päässäni. En tiennyt ajankulusta mitään avatessani silmäni seuraavaksi. Yritin nousta, mutta pääni tuntui painavan tuhansia kiloja, ja sitä jomotti.. tai oikeastaan sattui. Näköni selventyessä tajusin olevani sairaalasiivessä. Matami Pomfrey sanoi: " Hyvä että heräsit neitiseni. Nukuit miltei kaksi vuorokautta, pelkäsimme menettävämme sinut. Ryhmy osui lujasti. Juo tämä. " Kohottauduin aavistuksen, ja nappasin käteeni mukin. Haistoin kirpeän ja imelän hajun ja nyrpistin nenääni. Hörppäsin juomaa, joka oli niin hapanta ja kamalaa, että melkein syljin sen ulos. " Juo kaikki.. saat sitten kurpitsamehua. " Nenääni pidellen join loppuun, ja seuraavaksi sain herkullisen kupin Kurpistamehua. " Voinko päästää vieraita katsomaan sinua tyttöseni? " Nyökkäsin, ja Matami Pomfrey haki vieraat sisään. Draco ja Arianna olivat kärkenä ja seuraavana saapuivat joukkueeni jäsenet. Kysyin heti ensimmäisenä: " M-miten ottelussa kävi? " Draco hymyili, ja vastasi. " Me voitimme. " Muut kysyivät vointiani ja poistuivat Suureen Saliin, paitsi Draco. Tartuin pojan käteen ja kohottauduin antamaan nopean suudelman. Hän sanoi: " Pelasit mahtavasti, mutta nyt sinun pitää nukkua. " Nyökkäsin ja sanoin: " Ethän mene minnekään, ennenkuin nukahdan. " Hän lupasi jäädä, ja suljin silmäni käsi hänen kädessään.

Vastaus:

Oikein hyvä. Kiva kun ehdit Kalkaroksen hommiltakin vielä kijroittaa =).
Mukavan pitk ja kuvailua on. Ei virheitä, joten tästä 17 huisparipistettä!

Nimi: Alice Doze

10.02.2012 20:12
Maleksin väsyneenä aamupalalle. Olin nukkunut tuskin tuntiakaan, koska olin hermoillut tulevasta ottelusta. Meillä ei olisi mahdollisuuksia voittaa. Olin varma siitä.
- Onnea tulevaan otteluun, Alice! ihmiset toivottivat, jotka kulkivat iloisina ohitseni.
- Tietysti he olivat iloisia, kun eivät joudu itse huispaamaan, tuhahdin yksikseni. Ei sillä etten tykkäisi huispaamisesta, mutta munua pelotti huispata kaikkien edessä. Mitä jos nolaisin itseni?

Saavuin suureen saliin aamiaiselle. Istahdin muiden Puuskupuhien pöytään. Sain yhä uudestaan onnen toivotuksia tulevaan otteluun ja tällaisia kommentteja, kuten "Sinä pystyt siihen". En uskonut pystyväni. En pystynyt syömään, vaikka monet sitä minulle tyrkyttivätkin. Huispaajia pyydettiin tulemaan jo huispaus kentälle, joten lähdin kävelemään kohti huispaus kenttää muiden perässä. Vaihdoimme huispauskaavut yllemme ja lähdimme kävelemään huispaus kentälle lyöjän maila kädessäni.

- Ja nyt, Puuskupuhin joukkue! selostaja Lee Jordan kajautti megafoniin. Nousimme luudillemme. Tuntui ihanalta olla taas ilmassa. Etsin katseeseeni ryhmyn ja lähdin lyömään sitä. En pystynyt keskittymään pelin tilanteeseen, kun kaikki huomioni meni ryhmylle.Yhtä äkkiä matami Huiskin pilli soi. Olimme voittaneet.

Vastaus:

Oikein hyvä. Hyvää kuvailua ja pituuttakin jonkun verran. Ei virheitä, mutta pitemmistä saisi enemmän.
Tästä 16 !

Nimi: Bonnie McCord

10.02.2012 18:05
korjaus tohon tarinaan et niinkus celia on se lyöjä ja Lenny se joka melkein saa ryhmyn käteen.

Vastaus:

Juu

Nimi: Bonnie McCord

10.02.2012 17:55
huispaus

Istuin rohkelikon joukkueen pukuhuoneessa.Minua jännitti aivan hirveästi ensimmäinen huispaus otteluni,sillä olin koko yön nähnyt painajaisia siitä että en saisi sieppiä kiinni.

-Huomenta Bonnie.Sanoi joukkueen lyöjä Lenny.-Huomenta,vastasin.-Nyt kyllä voitetaan tää peli sillä minä aijon lyödä niiltä nenät linttaan!!uhosi Lenny.-Niin voitetaankin,sanoin vaikka en kyllä ollut niinkään varma voitosta.

Lenny alkoi pukeutua varusteisiin ja lopulta muutkin pelaajat saapuivat.-Nyt on aika lähteä.sanoo kapteeni ja kaikki ottavat luutansa ja lähtevät kentälle.Yleisö hurraa kun saavumme kentälle paitsi tietysti luihuiset ja korpinkynnet.-Kapteenit kätelkää.
Matami Huiski sanoo ja kapteenit kättelevät.

Huiski puhaltaa pilliin ja kaikki nousevat ilmaan.Minä alan lennellä ympäriinsä etsien sieppiä.Luulen pari kertaa nähneeni siepin mutta se osoittautuukin vain auringon heiastuksiksi.
Kuuntelen aina välillä siepin etsinnän lomasta selostusta.-Shipin lyömä ryhmy murtaa korpinkynnen jahtaajan nenän!selostaja kailottaa.Hymyilen itsekseni sille että Lenny tosiaan toteutti uhkauksensa korpinkynsien nenistää.

Yhtäkkiä ryhmy melkein murtaa minun nänäni ellen olisi nähnyt sitä ajoissa.-Ryökäleet!Lenny huutaa lentäessään ryhmyn perään.-Ei kai käyny?kysyy Lenny tullessaan takaisin.-Ei,vastaan ja Lenny nyökkää ja lähtee taas ryhmyn perään joka nyt meinasi osua Celiaa takaraivoon.Minua hymyilyttää jälleen kun huomaan Lennyn pommittavan ryhmyn todella kovaa korpinkynnen toista jahtaajaa käteen,ja jahtaaja pudottaa kaadon jonka yksi jahtaajistamme nappaa
heti.Yhtäkkiä huomaan siepin,niin on huomannut myös korpinkynnen etsiä.Lähdemme rinta rinnan syöksyyn kohti sieppiä.Kumpi kohan sen nappaa?

Et tämmönen.

Vastaus:

Hyvä huispaustarina,
Pittuutta hyvin, hyvä kerronta ja kappalejako!
15 pistettä joukkueellesi.

Nimi: Ellen Borg

09.02.2012 18:48
Sori, täst tuli tämmönen koska en oo kirjottanu ennen huispausta.


Heräsin aamulla pylvässängyssäni ja menin aamiaiselle, vaikka tiesin että en saisi syötyä mitään, ja lopulta annoin periksi, enkä edes yrittänyt. Matkalla ulos näin Korpinkynnen etsijän, Emily Broomin tulevan takanani. "Toivottavasti saat siepin!" sanoin. "Toivottavasti." Emily vastasi. Hän näytti jännittävän ihan yhtä paljon (eli tosi hyper paljon) kuin minäkin!

Astelimme ovista ulos ja tunsin kuinka tuuli pörrötti hiuksiani, astelimme kentälle. Kun tulimme pukukopeille olimme aivan hermona! Ensimmäinen huispaus otteluni oli alkamssa näillä minuuteilla! Joskin, Emilyllä varmaan oli enemmän kokemusta, olihan hän jo nelos luokalla!

Puen suojat, astelen kentälle, nousen Komeettani selkään, jännitys on kadonnut, kuulen vain, kuinka matami Huiski viheltää pilliinsä, ja siinä samassa nousen luutani selässä kohti korkeuksia!







Joo, tiedetään tää on surkee esitys!
Joo, tiedetään tää loppu on ihan peeaskaa!
Joo, tiedetään oon surkee tässä!


Oon surekee! Byhyy!

Vastaus:

Ei, et ole ollenkaan huono! Olet tosi hyvä kirjoittamaan, ollaksesi vasta nelosella.
No, mutta tarina:
Hyvä kuvailu, ei virheitä ja no pitemmistä enemmän, mutta tästä 15!

Näätkös, et ole huono!

Nimi: Irene Rainbow

09.02.2012 17:50



Heräsin aamulla suuressa pylvässängyssäni suu kuivana. Tänään olisi ensimmäinen huispausottelu johon Reneta Granvity oli harjoittanut meitä aivan hirveästi. Nousin ja pukeuduin omissa ajatuksissani, lähdin hoippumaan oleskeluhuoneeseen, jossa Lily jo odotti =inua: "Irene, Irene! Maillä on tänään ensimmäinen huispausottelu!!! Luihuinen vastaan Puuskupah!" Murahdin merkiksi siitä, että tiesin sen jo ja, että Lilyn kannatti panna suunsa kiinni. Sco juoksi luoksemme ja lähdimme kolmisin aamiaiselle Suureen saliin. Minulla ei ollut ollenkaan nälkä joten seurasin sivusta kuinka Sco souti lusikalla muroissa, ja kuinka Lily ahmi puuroa niin paljon, että mietin jaksaisiko luuta kantaa häntä.
"Syö nyt" Lily sanoi "En" sanoin ja työnsin voileipäni pois. Katselin Rohkelikon tupapöytään ja Eriniä. Siirsin katseeni Puuskupuhin pöytään Alice Dozeen, jolla ei myöskään näyttänyt olevan nälkä. Havahduin kun Reneta tuli hakemaan minua ja Lilyä pukukoppiin. Puimme vihreät kaapumme päälle ja istahdimme Lilyn kanssa kuuntelemaan Renetan taktiikkaselostusta.
"Puuskupuhin jahtaaja Helen Broom on erittäin nopea lentäjä ja tykkää lennellä vastustaja juokkueen seassa härnäten heitä, tähystellessään sieppiä joten meidän kannattaa...."
En kuunnellut enää ja astuin ulos pukuhuoneesta. Näytti siltä, että koko koulu oli tullut katsomaan huispausottelua, kentän katsomo oli täpötäynnä. Alice tuli hakemaan minua takaisin sisälle ja astuimme pukukopin toisesta päästä ulos kentälle.
Kuuluii korviahuumaavaa huutoa kun Luihuiset hurrasivat meille ja suunnilleen kaikki muut buuasivat. kävelin keskelle kenttää puristaen Nimbus 2000 tiukasti kylkeäni vasten. Katsoin kuinka Reneta kätteli Puuskupuhin kapteenia. Matami Huiski puhalis pilliin. Potkaisin maasta vauhtia ja nousin ilmaan. Peli alkoi.



Huidoin pari kertaa mailallani ilmassa ihan vaan huvin vuoksi ja käännyin sitten taas peliin päin. Luihuisen jahtaajat heittelivät palloa toisilleen, sitten ilmaa halkaisi kova ja innokas ääni: "KAATO ON LUIHUISEN PITÄJÄLLÄ! HÄN NÄYTTÄÄ AIKA MÄÄRÄTIETOISELTA, HEI KATSOKAA PUUSKUPUHIN LYÖJÄ LÖI TAITAVAN RYHMYN GRENVITYÄ PÄIN! KAATO PUTOAA HÄNEN KÄSISTÄÄN JA PUUSKUPUHIN JAHTAAJA OTTAA SEN KIINNI-"
Silloin muistan, että olen itsekkin mukana peissä. Lähdin viilettämään kohti ryhmyä joka viiletti täyttä päätä yhtä jahtaajaamme päin. Löin ryhmyn Puuskupuhin jahtaajaa päin, ja osuin häneen. Kaato tippui hänen käsistään ja Reneta viiletti ottamaan sen kiinni. "Hyvä Irene!" Lily sanoi korvaani lentäessään ohi. Kohta tilanne oli 50-10 Luihuisen hyväksi. Peli sujui mahtavasti, jos ei lasketa sitä ryhmyä joka oli vähällä osua päähäni.
"JA KAATO PUUSKUPUHIN JAHTAAJALLA JOKA HEITTÄÄ SEURAAVALLE JOKA HEITTÄÄ SEN PÄIN LUIHUISEN MAALISALKOJA! JAAAAA- LUIHUISEN PITÄJÄ TORJUU JA SYÖTTÄÄ JAHTAAJALLE JOKA LÄHTEE KOHTI KENTÄN TOISTA PÄÄTÄ!" Siitä seurasi pitkä selostus nimiä ja numeroita. En ehtinyt kuunella, sillä minulla oli täystyä estää ryhmyä murtamasta pitäjämme kättä. PUTUM! ryhmy lähti toiseen suuntaan - harmikseni kohti Lilyä. Luotin siihen, että Lily osaisi puolustaa itseään ja lähdin toisen ryhmyn perään, ja löin sen siististi kohti Puuskupuhin jahtaajaa. "TILANNE ON 180-40 LUIHUISEN HYVÄKSI!" kuulin selostajan sanovan taialla vahvistettuun mikkiin.
Peli jatkui samaan malliin ja Puuskupuh kaivoi eroa umpeen. Lentäessäni Alicen ohi huudahdin hänelle: "Pidä kiirettä!" hän nyökkäsi virnuillen ja käântyi äkisti, syöksyen kohti Puuskupuhin maalisalkoja. Jäin roikkumaan siihen ilmaan katsellen kuinka Alice kiihdytti Helenan rinnalla. "HEI KATSOKAA! ETSIJÄT OVAT HUOMANNEET SIEPIN! JAAAAAAAAAAA - CHASE SAA SIEPIN! LUIHUINEN VOITTAA 280-70!"
Olin ikionnellinen laskeutuessani maahan. Katsomo virtasi kentälle ja Luihuiset juoksivat oleskeluhuoneeseen. Lily laskeutui viereeni ja halasi minua: "Me voitettiiiiin!!" Menimme yhdessä oleskeluhuoneeseen, jossa juhlat olivat jo käynnissä.

Vastaus:

Oikein erittäin hyvä: Ei virheitä ja hyvä kuvailu (jälleen ).
Tästä 16 pistettä!

Nimi: Alice Chase

08.02.2012 21:06
Aurinko sädehti kirkkaasti vaaleansinisellä aamutaivaalla. Tänään olisi tämän lukukauden ensimmäinen huispausottelu, ainakin meidän luihuisten puolesta. Kaivoin kaikella kiireellä Tulisalamani matka-arkustani, ja puin ylleni mitä pikimmiten jotakin, mikä vain sattui käteen. Suuressa salissa huomasin istuvani muutaman ystäväni välissä suuri neutraalinharmaa villapaita ylläni, jaloissani denimfarkut jotka olivat vasta puoliksi kiinni ja luihuisen raitahuivi kaulassani. Lapoin nopeasti pekonia suuhuni, sutaisin mustat kutrini hätäiselle nutturalle ja juoksin ulos minkä jaloistani pääsin. Tulisalama hakkasi kipeästi selkääni kun liirasin pysähdyksiin pukukoppien edessä. Siloittelin paitaani ja astelin arvokkuutta uhkuen sisään. Muut istuskelivat vaitonaisen oloisina ja vaihtoivat vaatteitaan. Minä istuin melko tyynen näköisenä alas, ja vedin huispauskaavun ylleni. Nuttura sai kyytiä, ja sipaisinkin hiukseni tälläkertaa siistimmin korkeahkolle poninhännälle, vaikka kiharat sojottivatkin melkein jokaiseen ilmansuuntaan. Terästin aistini äärimmilleen, kun astelin Tulisalama toisessa kourassani täpötäydelle huispauskentälle.
___

Toivoin, että Kalkaros olisi istunut yleisön joukossa. Nousin luudalleni ihanan kepeän tunteen vallatessa kehoni joka sopukan. Tein muutaman huiman surmansilmukan ja kaarsin luihuisten katsomon eteen kumartelemaan virnusuin. Pillinvihellys halkoi ilmaa. Ottelu alkoi.

____

tylsä alku xd jatkuu pian

Vastaus:

Juu hyvä. Kuvailua on ja ei virheitä. Pitemmistä enemmän, mutta tästä 14!

Nimi: celia brown

08.02.2012 16:21
Korpinkynsi vastaan rohkelikko-ottelu oli juuri alkanut kun, korpinkynnen lyöjä oli lyönyt mailalla rohkelikon lyöjän luudan säpäleiksi ja hän alkoi pudota. Ensin kolme sitten kaksitoista metriä koko katsomo kohisi siitä ja silloin matami huiski nosti sauvansa ja taikoi lyöjämme alle patjan pehmusteeksi.Nyt meidän piti siis jatkaa ottelua ilman hyvää lyöjäänne koska kun hän putosi hän loukkasi kätensä pahasti ja hänet vietiin sairaalasiipeen. Oli varmaan ihme kun ensimmäinen maali tuli juuri meille ja silloin kuulutettiin 10-0 rohkelikon hyväksi (huispausotteluissa saa aina kerralla 10 pistettä .Minä olin ikionnellinen kuin saimme johtoaseman ja taputuksia ja hurrauksia.
Oli varmaan liian aikaista sittenkään riemuita koska viiden minutin jälkeen korpinkynnetkin saivat maalin ja nyt kuului 10-10 rohkelikolla ja korpinkynnellä ja minä olin tyrmistynyt.Äkkiä olisi kuin koko peli pysähtynyt kaikki alkoivat tuijottaa etsiöitä jotka lensivät rinta rinnan siepin perässä ja meidän joukkueemme etsijä Bonnie MCcorn oli saanut siepin!Rohkelikko oli voittanut!.

Vastaus:

Oikein hyvä. Hieman lyhyt, mutta ytimekäs. Kuvailua löytyy ja muutenkin hyvä. Pitemmistä enemmän, mutta tästä olisi sitten 14!

©2018 HP-Pahka 2.0 - suntuubi.com